Ole hyvä ja salli JavaScriptin suorittaminen selaimessasi, jotta voit käyttää palvelua.

Pukustandardit

CE

Tuotteen CE-merkintä tarkoittaa, että tuote on tyyppitarkastettu pätevöitetyssä testauslaitoksessa, ns. ilmoitetussa laitoksessa. Tarkastuksessa tuotteen ominaisuudet testataan, jotta voidaan todeta sen täyttävän lakien asettamat vaatimukset terveydelle ja turvallisuudelle. Kuivapukujen tapauksessa puvulle tehdään testauksia sen aiotuissa käyttöolosuhteissa, jotta turvallisuus varmistetaan parhaalla mahdollisella tavalla. Kuivapuvut kuuluvat EU:n henkilönsuojaindirektiivin piiriin (89/686/EEC). Kuluttajan näkökulmasta tärkeintä on varmistua siitä, että kuivapuku on CE-merkitty. Se on tae tuotteen turvallisuudesta, sekä soveltuvuudesta aiottuun käyttöön.


EN ISO 15027

Kansainvälinen standardisarja, joka määrittelee vaatimukset erityyppisille puvuille. Ensimmäinen osa 15027-1 määrittelee työkäyttöön tarkoitettujen kylmältä vedeltä suojaavien vaatteiden vaatimukset. Toinen osa 15027-2 määrittelee vaatimukset kylmältä vedeltä suojaavien pelastuspukujen vaatimukset. Kolmas osa 15027-3 kuvaa edellisten osien testausmenetelmät. Verrattuna henkilönsuojaindirektiiviin 89/686/EEC, tämä standardi on laadittu nimenomaisesti kylmältä vedeltä suojaaville vaatteille, joten vaatimukset ja menetelmät ovat hyvin kohdennettuja. Yleensä ISO 15027 mukaan hyväksytty puku on myös henkilönsuojaindirektiivin mukaisesti hyväksytty, ne eivät siis ole toisiaan pois sulkevia. ISO 15027 standardi ei periaatteessa vaadi, että puvun tulee olla kuivapuku (täysin vedenpitävä). Kaikki Ursukin standardinmukaiset puvut ovat kuitenkin kuivapukuja.

Ensimmäisen osan mukaisia pukuja käytetään yleensä pitkiä aikoja kerrallaan, ne on tarkoitettu pidettäväksi kun on vaara joutua veden varaan. Puvun tarkoitus on pidentää selviämisaikaa kylmässä vedessä, mutta toisaalta ei haitata työskentelyä. Toisen osan mukaiset puvut ovat yleensä tarkoitettu puettavaksi hätätilanteessa, esimerkiksi kun alus on uppoamassa. Ne eivät sinänsä sovellu jatkuvaan käyttöön, mutta tarjoavat usein paremman suojan kylmää vettä vastaan.

Puvut jaetaan lämmöneristävyytensä perusteella neljään luokkaan (A,B,C,D). A-luokan puku suojaa käyttäjää hypotermialta kuuden tunnin ajan 2-asteisessa vedessä, ja D-luokan puku kaksi tuntia 10-asteisessa vedessä. Ursukin tuotevalikoimassa on pukuja kaikkiin eri lämmöneristävyysluokkiin.


EN 14225

Eurooppalainen standardisarja määrittelee vaatimukset ja testausmenetelmät sukelluspuvuille. Standardi on jaettu useampaan osaan, ensimmäinen osa käsittelee märkäpukuja, toinen kuivapukuja, kolmas aktiivisesti lämmitettäviä tai viilennettäviä pukuja ja neljäs osas yhden ilmakehän pukuja (ADS). Standardin piiriin kuuluvat vain paineilmalaitteiden kanssa käytettävät märkä- ja kuivapuvut, markkinoilla olevia lyhythihaisia tai –lahkeisia pukuja ei pidetä sukelluspukuina. Ursuit sukelluspuvut on sertifioitu EN 14225 toisen osan mukaisesti (kuivapuvut).

Sukelluspuvuista testataan huolellisesti useat oleelliset ominaisuudet, ja testausprosessiin kuuluvat aina myös oikeat sukellukset erilaisissa olosuhteissa. Sukelluskuivapukujen vesitiiveys testataan osana tyyppihyväksyntää. Puvun saumat ja liitokset, sekä asennettavat komponentit testataan myös, jotta puvun ominaisuudet kaikilta sukelluksen turvallisuuteen vaikuttavilta osa-alueilta varmistetaan.

Sukelluskuivapuku voidaan CE-merkitä henkilösuojaindirektiivin 89/686/EEC mukaisesti, mutta turvallisuuden ja suorituskyvyn varmistamiseksi, sukelluskuivapuvun tulisi olla testattu myös standardin EN 14225-2 mukaisesti. Tämä standardin numero on ilmoitettu etiketissä, jos puku on sen mukaisesti testattu.


SOLAS

Laivavarustedirektiivi MED 96/98/EC määrittelee vaatimukset laivavarusteiden turvallisuudelle ja hyväksyttämiselle. Direktiivin mukaan muun muassa pelastuspuvut kuuluvat direktiivin hyväksyntämenettelyn piiriin. Hyväksyntämenettelylle on sovittu testausmenetelmät, joka esimerkiksi pelastuspukujen tapauksessa on Kansainvälisen Merenkulkujärjestön (IMO) ohjeistus IMO Res. A.689(17).

Arkikielessä puhutaan usein SOLAS-hyväksynnästä. SOLAS (Safety Of Life At Sea) on kansainvälinen sopimus merenkulun turvallisuudesta, joka juontaa juurensa vuoden 1914 Titanicin turmaan. Sopimuksessa määritetään myös vaatimukset pelastusvälineille, puhutaan LSA-koodista (Life Saving Appliances). LSA-koodi ja IMO:n ohjeistus ovat pelastuspukujen osalta vaatimuksiltaan yhteneväiset.

Puvut jaetaan SOLAS-hyväksynnöissä kahteen ryhmään lämmöneristävyyden perusteella; ns. kuuden tunnin pukuihin ja tunnin pukuihin. Kuuden tunnin puku suojaa käyttäjää kylmettymiseltä kuuden tunnin ajan, ja tunnin puku yhden tunnin ajan.

Vaikka SOLAS-hyväksyntä ja EN ISO 15027-hyväksyntä ovat samantyyppisiä, ne ovat kuitenkin kaksi eri asiaa, ja niiden vaatimuksilla on joitain eroavaisuuksia. Samalla puvulla voi olla molemmat hyväksynnät, tai vain toinen. SOLAS-puvun tulee olla väriltään kirkas ja erottuva, siksi esimerkiksi Ursukin valikoimasta ainoastaan oranssit puvut voivat olla SOLAS-hyväksyttyjä.


ETSO

ETSO-hyväksyntä liittyy ilmailuun. ETSO-standardit määrittävät vaatimukset eri lentokoneisiin asennettavien laitteiden ja varusteiden turvallisuudelle. Muun muassa merialueiden yllä tapahtuviin helikopterikuljetuksiin tarkoitetut puvut kuuluvat ETSO-standardien piiriin. Vaatimukset ovat monilta osin yhteneväisiä EN ISO 15027-standardin, sekä SOLAS-säännösten kanssa. ETSO-hyväksytylle puvulle tunnusomaisia vaatimuksia ovat lisäksi muun muassa päällimateriaalin palamattomuus, sekä haitattomuus paettaessa helikopterin ikkunaluukusta. ETSO-hyväksytyn puvun lämmöneristävyyden vaatimus on ISO 15027:n mukaisesti luokka B, eli puku suojaa kylmettymiseltä neljän tunnin ajan 2-asteisessa vedessä.